Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 26. helmikuu 2016

Blogini muuttaa

Blogini löytyy nyt täältä: kotiaitiemmi.blogspot.fi

 

Syy muuttoon mm. "Tekstinkäsittely oli todella turhauttavaa, tekstiä oli mm. turha lihavoittaa tai alleviivata, ne eivät näkyneet julkaistussa tekstissä ollenkaan. Myöskin kommenttien kanssa oli ongelmaa, vaikka hyväksyin ja julkaisin kommentteja niin ne eivät tulleet ollenkaan näkyviin blogissani kuitenkaan. Lisäksi ongelmia oli myös sivupalkin kanssa."

 

Tervetuloa bloggerin puolelle!

Emmi

tiistai, 23. helmikuu 2016

Salainen Neuleystävä

Kiitos salaiselle neuleystävälleni ihanasta kortista, löysi tiensä perille :) Odotan innolla tätä kevättä ja lähetyksien vastaanottamista, mutta myös niiden kokoamista omalle parilleni! 

IMG_20160223_125525.jpg

Kiitos :)

Emmi

SNY%20Kev%C3%A4t%202016.jpg

 

Ps. Mieheni sai ihmeen kautta puhelimeni taas toimimaan, jee! 

maanantai, 22. helmikuu 2016

Kuulumisia

Tänään koitti se päivä jota olen jo tovin pelännyt; puhelimeni sanoi itsensä irti. Mulla on 1,5 vuotta ollut joku huawei käytössä ja oon tykännyt sitä käyttää, mutta viimeaikoina se on jumittanut ja tökkinyt. Tänään se sitten meni jumiin ja jouduin ottamaan akun pois että virta lähtee. Se ei siitä sitten enää käynnistynytkään. Tai käynnistyy muttei mene logo-kuvaa pidemmälle. Mieheni yrittää sille jotain ohjemistojuttua ladata muistikortille jos se auttaisi ( en minä noista oikein ees ymmärrä, saati itse tajuais tuollasia kokeilla) ja se selvinnee huomenna. Peukut pystyyn ja sormet ristiin. Jossei se siitä enää elvy täytynee alkaa kattelemaan uutta luuria. Inhoan vaan aina vaihtaa puhelinta, kun siihen käytössä olevaan niin tottuu ja kiintyy ja sitten uudessa puhelimessa onkin omat kujeensa ja menee tovi niihin sopeutua. 

Jokatapauksessa, tämän takia tämä postaus jää kuvattomaksi. Kuvat kun ovat siellä luurissa jumissa tällä hetkellä. Tarkoituksenani oli postata tuubihuivini edistymistä jonka viime postauksessa esittelinkin tuon Kevään keskeneräiset -haasteen tiimoilta. Arvioisin olevani noin puolessa välissä työtä. Aion tehdä "lenkistä" melko ison jonka sitten voi moneen kertaan kieputtaa kaulan ympärille. Ja tosiaan haastessa on tässä kevään aikana tarkoitus valmistella keskeneräisiä töitään/aloittaa jokin pitkään suunnitteilla ollut työ yms. Mukaan voi liittyä pitkin kevättä, miten itsestään vain tuntuu. Lisää löytyy täältä:

Kev%C3%A4%C3%A4n%20keskener%C3%A4iset-ha

 

Viikonlopun aikana huivi eteni melkon vähän, otin hiukan "lomaa" käsitöistä. Perjantaina aamu meni veljeni hiusten muotoilussa ja kravaatin solminnassa, veikan tyttöystävän vanhojen tanssit olivat ja veikka tietysti oli lupautunut tanssipariksi. Oli niissä hiuksissa kyllä kesyttämistä. Mulla että veljelläni on molemmilla tosi paksut hiukset ja veikalla vielä laineille vetävät. Hällä on siis noin hartoille ylläävät hiukset. Siinä sitten aamu suoristusraudalla suoristettiin että saatiin siististi sliipattua niitä poninhännälle kiinni. Sillain John Travolta Pulp Fiction tyyliin. Kyllä oli komeena, täytyy sanoa! Perjantai illalla menin sitten katsomaan ja valokuvaamaan nuoren parin tanssit. Olin oikeasti yllättynyt kuinka hyvin he tanssivat. Veljeni kun ei ole oikein koskaan tanssijutuista välittänyt yhtään. Niin, ja oli tyttöystävänsäkin oikein kauniina. Huomasi hyvin eron siinä kun he ovat pariskunta, kuinka luonnollisesti tanssivat yhdessä, toisiaan silmiin katsoen, kun vertasi joihinkin tanssipareihin jotka selvästi välttelivät toistensa katsetta ja katselivat lähinä jalkojaan. 

Lauantaina olikin sitten hulina-treffipäivä enkä ehtinyt käsitöihin koskea ollenkaan. Niilo lähti tätini luoksi yökyläilmään jotta minä ja mieheni saatiin vähän omaa aikaa pitkästä aikaan. Tädin mies haki Niilon jo puolenpäivän aikaan ja mekin lähdettiin melkein samalla oven avauksella kävelemään levymessuille. Mentiin vaan ensin väärään paikkaan, ovat olleet vuosia samassa paikassa ja tänä vuonna olivatkin vaihtaneet kaupungin toiselle puolelle. Levymessuilta ei kyllä mitään mukaan tarttunut tällä kertaa ja suunnattiin mieheni kanssa syömään. Oli tosi kiva syödä pitkästä aikaa "ulkona" ja niin että saatiin rauhassa syödä, ilman että tarvi vauvaa samalla viihdyttää.

Ravintolasta suunnattiin kaupan kautta toisen tätini luokse serkkupoikani synttärikahveille. Oli muuten tosi hyvää kakkua, oikein semmosta peruskermakakkua jossa välissä banaania ja hilloa. Semmosia meillä oli aina kun olin pieni. Nykyään tuntuu että kaikki ovat jotakin rahka tai suklaa väkerryksiä. Ei siis sillä etteivät ne olisi oikein maukkaita, mutta oli kiva saada ihan semmosta "vanhanaikaista" kakkua. Kuitenkin, kakkuiluiden jälkeen kerettiinkin hetkeksi kotiin ja löllähdettiin päiväunille toviksi ennenkun piti taas olla menossa. Käytiin ekaa kertaa koskaan yhdessä elokuvissa, leffana Deadpool. Olihan se tosi hyvä. Tykkään Avengers leffoista toki ja tuommoisista supersankarileffoista, mutta tää oli aivan oma juttunsa. Sopivan kieroutunutta huumoria epäsupersankarina. Kyllä siinä vähän väliä sai nauraa. 

Myöhään illasta kun päästiin kotiin leffasta, otettiin vielä koko päivän uunissa muhinut possupala pois uunista ja tehtiin oikein kunnon pulled pork sämpylät yösnäksiksi. Oli muuten hyvää. Ollaan muutaman kerran tuota pulled porkkia tehty, yleensä suolalavasta ja nyt kun lihatiskillä oli porsaan etuselkä tyrkyllä niin kokeiltiin siit tehdä. Mielestäni se toimi paremmin kun lapa. Tosin herkullisia kummatkin versiot olivat.

 

Nyt kun tuli ruoka puheeksi, iski tietysti nälkä, eli ei se auta kun iltapalaa laittamaan ja sitten kömpiä tuon pikkuisen tuhisijan viereen peiton alle. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Emmi

torstai, 18. helmikuu 2016

Perunamuusinuijasilmukka

Tein sukan jo ennen joulua. Yhden. Nyt kun vastaani tuli Silmukan saalistus -blogin Kevään keskeneräiset haaste, päätin että tämä on just tälle sukkajutulle tehty prokkis. Nyt mun on se tehtävä kun kerran haasteeseen lähden! 

Villasukkaan käytän Novitan pirta-lankaa mustana ja jostakin hemtexin alekorista löytynyttä kirkkaan vaaleansinistä akryylilankaa. 4 koon puikoilla tämäkin työ tehdään ja kirjoneulekuvioon käytän Novitan Sukkalehti 2015 löytynyttä Nro 9, Saippuakupla -kaavaa.

IMG_20160218_105811.jpg      IMG_20160218_105757.jpg

 

Toinen työ jolla aijon osallistua on lankakerä, jonka työn sain eilen illalla aloitettua myöskin tämän haasteen inspiroimana. Olen pitkään Pinteresissä ihaillut yhtä tuubihuivia/ "infinityscarf"ia ja minulla on ollut siihen tarkoitukseen aivan ihana lanka lankakorissa odottamassa että saisin aloitettua. Mitään sen kummoisempaa ohjetta en käytä, teen huivin virkkaamalla "broomstick lace" tyylillä, mutta mulla kun ei ole superpaksuja puikkoja eikä kyllä sitä harjanvarttakaan, otin käyttöön tupperin muusinuijan. Älyttömän kätevä tähän tarkoitukseen, varressa on vielä keskellä ura joka helpottaa lenkkien keräämistä koukulle. Nimesinkin sen nyt sitten perunamuusinuijahuiviksi!

Lanka on Viking of Norwayn Nordlysin värinro 964. Rakastan värej ja työn leveys sattui hyvin, kun yhtä sävyä tulee aina yksi rivillinen, kauniin tasainen liukuvärjäys.

IMG_20160218_115442.jpg

Tässä työssä on vain se huono puoli, että tekeminen on melko hidastempoista normaaliin perusvirkkaukseen nähden. Olen kerran aikaisemmin tehnyt tuota samaa silmukkaa joten homma on melko hanskassa noin muuten. Olen vain melko malttamaton aina töiden kanssa ja haluan saada ne mahdollisimman nopeasti valmiiksi että pääsen taas aloittamaan seuraavan projektin.

 

Näillä kahdella työllä siis mukana haasteessa.

Kev%C3%A4%C3%A4n%20keskener%C3%A4iset-ha

 

Emmi

tiistai, 16. helmikuu 2016

Neulontaa, virkkaamista ja hammaslääkäripelko

Tänään tein sen. Kävin hammaslääkärissä. Ensimmäiseen kertaan kuuteen tai seitsemään vuoteen. Olen ollut jo vuoden menossa, pari kertaa olen jo ajan varannut mutta sitten kuitenkin jänistänyt. Nyt kuitenkin olin kärvistellyt inhottavan vihlonnan ja lievän säryn kanssa -semmoisen mikä ei ole aivan kamala mutta on kuitenkin kokoajan ärsyttävästi päällä- muutaman päivän ja päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja soittaa ajan, siinä nyt kuitenkin menisi muutama kuukausi ennenkuin se aika olisi. Siinä sitten puhelimessa ollessani joku perui aikansa ja hoitaja joka oli jo ehtinyt varata minulle ajan heinäkuuksi, ilmoitti että hei, pääsetkin huomenna aamulla. No, ei se auttanut kuin sanoa että joo, huomiseen. Aika oli onneksi aamulla niin että pystyin vain hoitamaan aamutoimet nopeasti ja lähtemään hammaläkkäriin. Jos se olisi ollut iltapäivästä se aika, olisin panikoinnut koko päivän. MUTTA ei se ollutkaan yhtään niin kamalaa kuin olin pelännyt. Kerroin heti kättelyssä että minua vähän pelottaa ja hoitaja ja hampilääkäri olivat oikein mukavia ja ymmärtäväisiä ja antoivat vinkkejä joilla rentoutua siinä porauksen aikana. Pakko sanoa, että ei se edes sattunut yhtään. Pieni nippasu puudutuksen laittamisesta ja se oli siinä. Nyt ei enää hampaisiin säre ja olo mitä ylpein että sain aikaiseksi mennä sinne. Ja varmasti menen heti kun seuraavan kerran tuntuu että on tarvetta. Muutama tunti nyt oli puoli suuta tunnottomana mutta jos se on pahin seuraus siitä että hammassärky loppuu, niin it's the deal!

Sitten niihin käsitöihin. Puhuinkin aikaisemmassa postauksessa kuinka tarkoituksena olisi tehdä Aleksi 12v:lle pipo pojan itse valitsemista langoista. Pipo valmistuikin jo eilen, mitään erikoisempaa ohjetta mulla ei siihen ollut, ihan vaan päästäni heitin peruspipon ohjeen, resoria ensin 2o-2n jonka jälkeen noin 18cm sileää raitaneuletta ja lopuksi kavennukset. Tein pipon 4koon sukkapuikoilla,  lankoina käytin jotakin satunnaista jämä akryyliraitalankaa sekä viherää Red Heartin Baby-lankaa. Ajattelin keriä katsoessani etten oikein tiedä sopiiko nuo väritykset keskenään yhteen mutta itseasiassa piposta tuli melko veikeä. Ja mikä pääasia, on varmasti pojan mieleen. 

IMG_20160216_201534.jpg

 

Kun pipo oli valmis, selailin blogeja, pinterestia ja ravelrya huvin vuoksi, inspiraatioita ja ideoita etsien. Törmäsin moniin erilaisiin amigurumeihin joten päätin kokeilla tehdä semmoisen. Onpahan jokin nopea välityö sekä hyvä keino tuhlata jämälankoja. Kysäisin mieheltäni että millaisen amigurumin tekisin, haluaisin jonkin melko yksinkertaisen näin koekappaleeksi. Mies sitten retropelien ystävänä hihkaisi että tee Kirby, sehän on vain semmonen pallero.

Ei kun tuumasta toimeen. Käytin Ravelrystä löytämääni ohjetta hiukan muunnellen omiin tarvikkeisiini sopivammaksi. Lisäksi tein silmät ja suun yksinkertaisesti mustalla langalla ja "poskipunan" ihan vaan vaaleanpunaisella tussilla töpötellen. Täytteenä käytin vanhoja neuleen riekaleita. Olen todennut vanhat, pehmeät kankaat täytetarkoitukseen loistavana. Hyvää kierrätystä, sekä varsinkin kissan leluja tehdessä ei tarvitse pelätät että kovassa kättelyssä täytteet alkavat tulla ulos pienistä raoista jota työhön helposti jää. 

IMG_20160216_201505.jpg

Pakko kyllä sanoa että Kirbyni näyttää paljon paremmalta oikeasti kuin kuvassa. Olen minäkin valokuvaaja. Kalliit vermeet ja ammattitaitoa löytyy, mutta en kyllä jaksa blogipäivitystä varten alkaa hifistelemään. Puhelimella on huomattavasti nopeampaa napata kuva ja lähettää omaan sähköpostiini josta saan sen koneella napattua suoraan tänne päivitykseeni. Katselen kyllä usein kuinka kauniita blogeja ihmisillä on, kaikki kuvatkin niin viimisen päälle. Ehkä olen sitten vähän laiska, mutta näin kotiäitinä joka päivittää silloin kun pikkuinen Niilo sen minulle sallii, en kyllä jaksa kaivaa järjestelmäkameraa ja photoshoppia esiin vain näyttääkseni että hei, tämmösen neuloin. 

 

Asiasta toiseen. Oon tosi innoissani, ilmottauduin mukaan Kevään 2016 Salainen neule ystävä-rinkiin. Tänään tuli ilmottautumislomake sähköpostiini, pitääkin se vielä tässä illalla täyttää ettei vaan jää -kunhan Niilo on käynyt iltakylvyssä ja iltapuuron kautta päässyt untenmaille. Olin joskus teini-ikäisenä mukana vastaavissa askartelu ringeissä mutta nyt on ollut mooonen vuoden paussi. Muistan vaan että se oli tosi hauskaa, niin kasata niitä paketteja ja yllätyksiä, kuin ottaa niitä vastaankin. Tuli sitten vastaan tuo neulerinki ja päätin lähteä mukaan. Annoin itselleni luvan tehdä jotakin josta pidän. Olen pitkään ollut vähän alavireinen, mutta päätin karsia kaikki stressinaiheuttajat pois elämästäni sekä ihmiset, jotka vain vievät energiaa. On inhottavaa, kun kaveri muistaa sun olemassa olon vain silloin kun jotakin haluaa sulta. Joten kaikki negatiivisuus pois ja paljon positiivisuutta tilalle. Vaikka talossa onkin pieni vauva, täytyy sitä aikaa muistaa ottaa myös itselleekin. Ja nuo käsityöt ovat kätevä harrastus. Voi tehdä sillon kun on aikaa, ja aina voi laskea puikot/koukun alas kun vauva niin vaatii. 

Mutta joo, nyt tuo Niilo-possu iltapuuhille ja ilmottautumislomaketta täyttämään :)

 

Emmi